Harvian saunasta tuli ryhmälaboratorio

Harvia rakensi tehdasalueelle kaksi saunaa laboratoriotarkoituksiin. Niissä saunoi yli 100 ihmistä, kun Itä-Suomen yliopiston monitieteinen tutkimusryhmä tutki, mistä fysiologisista syistä johtuen saunominen suojaa elimistöä. Väestötutkimuksessa on jo aiemmin todettu säännöllisen saunomisen vähentävän sydänsairauksia ja suojaavan sydänperäiseltä äkkikuolemalta. 56 miestä ja 46 naista saunoivat puoli tuntia, ja heiltä otettiin useita erilaisia testejä.

Väestötutkimuksessa on todettu, että säännöllinen saunominen voi vähentää sydänsairauksia ja suojaa sydänperäiseltä äkkikuolemalta. Nyt on vuorostaan käynnissä Sauna ja sydänterveys -tutkimusprojekti, jossa selvitetään syitä, miksi saunominen suojaa elimistöä. Tutkimuksen koeosa oli luonnollisesti toteutettava saunassa ja saunomalla. Se on maailman johtavan kiuas- ja saunatuotevalmistajan Harvian erikoisalaa.

– Rakensimme tutkimusta varten tehdasalueellemme Muurameen kaksi tutkimuskäyttöön suunniteltua saunaa. Niissä saunoi muutaman viikonlopun aikana yhteensä 102 koehenkilöä, 56 miestä ja 46 naista, Harvian tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Timo Harvia sanoo.

– Hyvinvointi ja terveysvaikutukset ovat saunakulttuurin maailmanlaajuiset trendit. Kun meillä on mahdollisuus edesauttaa terveyden edistämiseen liittyvää yliopistotason tutkimusta, totta kai olemme mukana, Timo Harvia jatkaa.

Yhteensä puoli tuntia 80 asteessa

Tutkimuksen koehenkilöt olivat sattumanvaraisia vapaaehtoisia Pihlajalinnan työterveysasiakkaita. Avoimessa kutsussa esitettiin toivomus, että jokaisella kokeeseen osallistuneella olisi ollut ainakin yksi sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä, kuten vaikkapa kohonnut verenpaine tai ylipaino. Ennen saunomista osallistujien fyysinen kunto testattiin erillisellä rasituskokeella.

Harvian sähkökäyttöisen Cilindro-kiukaan kivimassa lämmitti testisaunan 80 asteiseksi ja lämpötilaa säädettiin saunan ulkopuolelta digitaalisesta ohjauskeskuksesta. Jokainen vietti haavasta tehdyillä Formula-lauteilla kaksi 15 minuutin mittaista jaksoa, joiden välissä käytiin vilvoittelemassa ja samalla sai piipahtaa suihkussa. Koehenkilöt saivat heittää löylyä tavanomaiseen tapaan. Jokaisella oli puolen tunnin sessiotaan varten puoli litraa vettä juotavaksi. Session jälkeen tutkimusryhmä mittasi, paljonko kukin sitä joi. Ennen saunomista ei saanut syödä raskaasti muutamaan tuntiin.

– Saunojat olivat keskisuomalaisia, joiden keski-ikänsä oli 51 vuotta. Mukana oli myös muutama ulkomaalaistaustainen. Miehet ja naiset saunoivat erillään. Löylyssä istuttiin kahden tai kolmen ihmisen pienryhmissä. Lämmintä oli noin 80 astetta eli varsin kipakat löylyt, Timo Harvia kertoo.

Verikoe, suonenjoustavuus, verenpaine, paino ja kehon sisälämpö

Saunojista otettiin kolme eri testiä. Ennen saunomista, heti saunomisen jälkeen ja puoli tuntia saunomisen jälkeen. Testejä olivat verikokeet, suonenjoustavuuden mittaaminen, verenpainemittaus, paino ja kehon sisälämpötila. Lisäksi saunojille laitettiin sykemittarit. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen tarkoituksena on selvittää verisuonten joustavuuden, sykevälivaihtelun muutosten ja verenpaineen laskun osuus saunomisen tuottamissa terveyshyödyissä.

Valtion innovaatiorahoituskeskuksen Tekesin rahoittaman tutkimuksen toteuttaa monitieteinen Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmä. Sitä johtaa Itä-Suomen yliopiston professori, kardiologian erikoislääkäri Jari Laukkanen